Pontikkaa ei enää kovin yleisesti tapaa puolivirallisessakaan myynnissä, mutta onneksi Viron maaseudulta löytyy vielä yrittäjiä, jotka harrastaa tätä vuosisatoja vanhaa perinnettä. Kõivukahhin on setomaan kieltä ja tarkoittaa koivun(lehtien) kahinaa. Tuotteen valmistajan mukaan itse koivulla on valmistusprosessissa tekemistä vain siten, että sitä on tislattu kahisevan koivun alla. Kaakkois-Virossa valmistettu pontikka on tehty perinteisen reseptin mukaan; sokerista, hiivasta ja kaivosta ammennetusta pohjavedestä. Sokerimäski on tislattu kahteen kertaan ja tisle on pullotettu suoraan laimentamattomana ja 58% vahvuisena. 20 cl pullo maksoi suoraan tuottajalta ostettuna 5€. 

Juoma on lasissa täysin läpinäkyvä ja minkäänlaisia epäpuhtauksia ei ole näkyvissä. Tuoksussa on ehta kiljun eli sokeriviinin aromi. Maku on yllättävän makea ja puhdas. Sen verran terävä 58% liemi kuitenkin on kyseessä, että suuta alkaa heti polttamaan. Tätä ei ihan tämmöisenään suurina hörppyinä kietaista. Vettä noin kolmanneksen lisäämällä alkaa tuote olemaan ihan nautittavissa. Sokeriviinin makea ja hieman hedelmäinen maku on päällimmäisenä esillä. Epäpuhtauksia ei ole ollenkaan, joten tuotteen valmistaja on ollut selvästi osaava ja myös valmistuksessa käytettävä tislain kriteerit täyttävä. Pehmeän ja makean alkuvaikutelman siivittää terävä mutta lyhyt etanolin puraisu. Alkoholi tuntuu enemmänkin lyhyenä pistoksena, jonka jälkeen suuhun leviää pehmeä ja makea, hieman hedelmäinen jälkimaku. 

Kõivukahhin on tyylipuhdas, kotivalmisteinen, mutta laatuvehkeillä ajettu pontikka, josta ei pahaa sanottavaa löydy. Vodkaan verrattuna siinä on oma erityinen vivahteensa, joka yltää myös mehun tai muun mikserin kanssa tehtyyn drinkkiinkin. Tuotetta ei ole jälkikäsitelty mitenkään, eikä se sitä kaipaakaan. Aktiivihiilisuodatukset ja muut on niille, jotka eivät osaa mäskiä tehdä oikein tai tislaavat kelvottomilla laitteilla. Ehtaa tavaraa, johon kernaasti kannattaa tutustua mikäli siihen sattuu törmäämään.

80/100